Toinen postaus
Olin hieman hukassa, kun piti keksiä aihe toiselle postaukselle.
Millä saisi uusia lukioita?
Mikä kertoisi minusta?
Miten löydän sisäisen blogaajani?
Ajattelin siis aloittaa harrastuksestani, joka on vaikuttanut elämääni ja tehny työnsä minun persoonan luomisessa.
Ratsastus
Jotkut saattavat kirjoittaa blogin pelkästä harrastuksestaan. Minä en kuitenkaan. Haluan jakaa kanssanne ihmisen, jonka mieli ei ole ainoastaan tallilla, jonka kroppa ei ole vain satulassa kiinni. Mutta kerrompa silti, kuka hän on.
5 vuotiaana hyppäsin ensimmäisen kerran ponin selkään. Ajoimme helmikuussa 2008 äitini kanssa Hervannasta Herttualaan, ratsastuskoululle. Menin Vuokko nimisellä ponilla. Ratsastustunnin jälkeen, äitini kanssa sovittiin. että jatkan tunteja Herttalassa. Näin olin saanut uuden harrastuksen.
Herttualan ratsastuskoululla vietin ihanat poni vuoteni, ja kehityin ratsastajaksi. Kävin monissa kisoissa, ja tulin aina hyvillä mielin lauantai aamupäivisin ratsastamaan. Kaksi lempiponiani olivat Vuokko ja Farina, Minulle tuli myös jossain kohti laukkakammo. Menin kammoni ajan aina Vuokolla. Ja siit'kin selvittiin. Suuri ja lämmin kiitos Herttualalle mukavista poni vuosista <3
Oli aika siirtyä hevosiin.
Perheeni rakensi talon Lempäälään. Samalla vaihdoin Lempäälän ratsastuskoululle. Pidin ratsuniitystä heti todella paljon. Mukavat opettajat ja kivat hevoset. Ekan vuoden ratsuniityssä menin suurimmaksi osaksi Sulo suomenhevosella ja Kamu-ponilla. Ensimmäinen lempparini oli kuitenkin Manu-poni. Muistan edelleen estevalmennuksen, jossa Manu heitti mut kaks kertaa alas. Oli silti super kivaa. Ratsuniityssä pääsin kehittymään myös esteratsastajaksi. Herttualassa en nimittäin ristikoita isompia hypännyt.
Noin 3 vuotta sitten sain ensimmäisen hoitohevoseni, opetushevosen Andyn. Andy ei ollut lempparini, mutta minulle silti tärkeä ensimmäisenä hoitohevosena. Andyä ehdin hoitaa noin 3 kk, kunnes se jouduttiin lopettamaan sydän/jalka vaikeuksien takia.
Andyn lähdettyä sain uuden hoitohevosen, ison opetusruunan Allun. Aluksi meillä ei sujunut ihan, mutta on ollut ilo nähdä, kuinka olen kehittynyt Allun myötä. Allu on opettanut minut "isojen hevosten tavoille". Hoidan Allua edelleen.
Allu ja minä kesällä 2016
Maaliskuussa 2016 sain toisen hoitovosen, yksityistamman Kisun. Kisua on ilo hoitaa. Lisäksi Kisu on yksi kauneimmista hevosista mihin olen koskaan törmännyt.
Marraskuussa 2016 sain uuden vuokrahevosen, Romun. Romu on osoittautunut ihanaksi vuokrikseksi. Romu on 9 vuotias osaava ja rauhallinen herra. Meillä ei ole vielä paljon yhteistä historiaa, mutta odotan niiin paljon tulevaa kevättä, kun saan tutustua ruunaan paremmin. Olen nyt muutamassa kuukaudessa toki kerännyt hyviä hevosmuistoja.
Romu
Vielä yhteenveto nykypäivästä: Käyn ratsuniityssä 1krt viikossa tunneilla, hoidan siellä opetusheppaa Allua ja yksityistammaa Kisua. Tunneilla minulla ei ole vakkaria, vaan menen satunnaisesti niillä ketkä mulle annetaan. Käyn myös joskus tallin harjoituskisoissa. Vuokraan myös 2krt viikossa Romua. Siis ratsastan itsenäisesti 2 krt viikossa.
Olenko koulu- vai esteratsastaja? En tiedä. Voinko olla molempia? Joskus menen mielummin koulutunnille, mutta myös hyppääminen on kivaa. Romun kanssa tulee työstettyä enemmän koulua.
Joskus on motivaatio hukassa, mutta ei se mitään, etsitään se uudestaan. Aina se on löytynyt ;)
Tässä vielä pari kuvaa:
Jevi
Minni
Penny viime kesän leirillä
Kaikki kuvat ovat ystävieni ottamia. Suuri kiitos heille!!
Jos haluat seurata minun elämääni heppatyttönä, mene ihmeessä seuraamaan instagramissa hevostiliäni: @suvinheppaig
Kiitos kun luit! Kerro ihmeessä oma mielipiteesi ja anna vinkkejä!
Ensi postaukseen:)
-Suvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti